Kristina Lindfors, Copywriter

Norjan kruununprinssi Haakon nousi Slushin lavalle yhdessä filosofi Pekka Himasen kanssa. Tätä en odottanut! En ollut kyseistä puheenvuoroa noteerannut lainkaan tapahtuma-agendalta, joka oli keskiviikon osalta täynnä toinen toistaan kiehtovampia aiheita.

Istuin alas pimeään – koko Slush kärsi pahasta valaistuksen puutteesta, joten siirtymät lavojen väillä vaativat sekä fyysistä että henkistä ketteryyttä. Olin korvat höröllä, joskin tavanomaiseen tapaani skeptisenä. Mitähän asiaa on Haakonilla ja Himasella minulle – ja vielä olennaisemmin muille slushaajille?

Rauhoitutaan hetkeksi ajattelemaan

Haakonin ja Himasen aiheena oli arvokkuus. Eikä ihan sattumalta, sillä parivaljakko on ollut jo 10 vuotta osallisena Global dignity -järjestössä , jonka tarkoituksena on edistää universaalia oikeutta ihmisarvon mukaiseen elämään*. Mutta miten arvokkuus liittyy Slushiin, yrittämiseen, sijoittamiseen ja nykymaailman liiketoimintaan?

Keskustelun punaista lankaa oli aika ajoin vaikea seurata – en tiedä johtuiko se mustan lavan vähemmän onnistuneesta akustiikasta vai Himasen omintakeisesta esiintymistyylistä – mutta tulkitsin asian näin:

Haakonin henkilökohtaisella agendalla korkeaan asemaan nousee merkityksellisyys: tarve saada elämässään aikaan jotain merkittävää, vaikuttaa maailmaan positiivisesti. Ja näinhän sen pitäisi olla meille kaikille, ei-kuninkaallisillekin. Vaan arjessa, marraskuun loskassa Alepan kasseja raahatessa voi joskus unohtua ne suuremmat, omaa henkilökohtaista ristiretkeä tärkeämmät päämäärät ja kunnialliset tavoitteet.

Onneksi Haakon ei ole missioineen yksin, Himanen auttaa herättelemään suuryritysten johtajia, Bill Gatesistä lähtien. Tokihan niillä, joilla on valtaa, on myös vastuu edistää niiden asioita, joilta valta ja keinot puuttuvat. Ihmisarvon mukainen elämä ei ole itsestäänselvyys vielä tänäkään päivänä. Ihmiskunnan historia ja nykyisyys ovat täynnä esimerkkejä valtarakenteista, joiden horjuttaminen kysyy valtavaa rohkeutta. Mikä voima ajaa positiiviseen muutokseen?

Onko meillä enää varaa tunteiluun?

Yritysmaailma on helppo nähdä raadollisena viidakkona, jossa voittoa tavoitellaan keinoja kaihtamatta. ”Ahneet sijoittajat saapuvat silmät kiiluen Slushiin haistelemaan yli-innokkaita ja naiiveja start uppeja voidakseen niitä riistämällä takoa itselleen voittoa”. Vaan ajat muuttuvat, ja kaiken teknologian ja tekoälyn keskellä inhimillisyys nousee kuin Feeniks tuhkasta. 

Mitä ovat nämä ylevät tavoitteet ­– merkityksellisyys, arvokkuus, rakkaus ja välittäminen – verrattuna voittoon, rahaan, valtaan ja rikkauksiin?

Toisaalta, mitä on maine ilman kunniaa? Ja mistä kunnia kumpuaa? Tupa oli täynnä isokenkäisiä, silti se, jonka kättä haluan illan päätteeksi puristaa, on Haakon. Mies, joka tuli puhumaan meille rakkaudesta.

Voivatko nämä inhimilliset, perihumanistiset arvot, olla läsnä (ja voida hyvin) piinkovassa bisneksessä, yritysjohtamisessa, sijoittamisessa, liiketoiminnan kehittämisessä ja tulevaisuuden teknologiainnovaatioiden synnyttämisessä?

Ehkä meillä on vielä toivoa paremmasta huomisesta.

 

*Kansainvälisen ihmisarvon foorumin periaatteet

  1. Jokaisella yksilöllä on oikeus ihmisarvon mukaiseen elämään.
  2. Ihmisarvon mukainen elämä merkitsee yksilölle mahdollisuutta toimia omien voimavarojen puitteissa, olosuhteissa, joissa taataan jokaiselle perusterveydenhuolto, koulutus, toimeentulo ja turvallisuus.
  3. Ihmisarvon mukainen elämä tarkoittaa vapautta ja kunnioitusta päättää omista asioistaan.
  4. Ihmisarvon mukainen elämä tulisi olla kaiken toiminnan perusperiaatteena.
  5. Viime kädessä meidän oma ihmisarvon mukainen elämämme merkitsee kaikkien muiden ihmisarvon mukaista elämää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *