blogi_facebook_1200x628_tietonakyvaksi
< Takaisin listaukseen

Ethän pihtaa tietoa, muillakin voi olla sille käyttöä

20.09.2016

Kuuluuko tiedon visualisoiminen copywriterille, joka tunnetusti rakastaa sanoja? Miksipä ei; ihminenhän voi suhtautua useampaan kuin yhteen asiaan intohimoisesti. Ensin tietoa tulee rakastaa, vasta sitten voi lähteä soveltamaan uusia tapoja esittää asiat.

Miksi visualisoida tietoa?

Tietoa*, informaatiota**, raaka dataa*** on kaikkialla ja kovin moninaisessa muodossa: tekstinä, koodina, bittinä, giffinä, pegeinä, waveina ja niin edelleen. Jotta ihminen voi havaita informaatiota ja yrittää muodostaa ymmärrystä**** havaintonsa perusteella, on tiedolle annettava visuaalinen muoto.

En ilkeäisi sanoa tätä ääneen (saati kirjoittaa ja julkaista), mutta tottahan se on: teksti ei ole ainoa eikä aina paras ratkaisu tiedon välitykseen. Tässä kuvaan astuu informaatiomuotoilu – pyrkimys tehdä tiedosta ymmärrettävää ja helppolukuista. Informaatiomuotoilua hyödynnetään esimerkiksi infografiikoissa.

Toimiva infografiikka kykenee esittämään monitahoisen asian helposti sisäistettävänä, ymmärrettävänä tietopakettina, jonka tutkiminen on mukava, ei tuskastuttava, kokemus. Nokkela ja tehokas visualisointi on mahdollisuus herättää ihmisen kiinnostus asiaan, jonka hän muutoin saattaisi kokea liian raskaaksi tai työlääksi.

Tieto näkyväksi – monialaisia näkemyksiä visualisoinnista

Osallistuin perjantaina 9.9.2016 Helsingissä tiedon kuvallista esittämistä käsittelevään Tieto näkyväksi -seminaariin. Tapahtumassa aihetta lähestyttiin mm. tieteen, taiteen, muotoilun ja journalismin näkökulmista. Kotimaiset esitykset pieksivät ulkomaalaiset hyödyllisyydessään ja inspiroivuudessaan mennen tullen. Erityisesti minuun iski kolme puheenvuoroa:

Taloustieteilijä, professori emeritus Sixten Korkman korosti avauspuheenvuorossaan tiedon merkitystä päätöksenteossa. Näennäisen lakoniseen, kevyen oivaltavaan tapaansa hän esitti, että vaikkakin tietoa on olemassa valtava määrä, sen hyödyntäminen voi olla hankalaa: toisinaan tietoa ei ole saatavilla oikea-aikaisesti tai sitä voi olla yksinkertaisesti liikaa. Tietoon käsiksi pääsemisen pitäisi olla helpompaa. Niinpä on kaikkien yhteinen vastuu suodattaa, jalostaa, tiivistää, analysoida ja raportoida tietoa, jotta sitä voidaan hyödyntää.

”Huolestuttavaa on, jos tieto ei kiinnosta päättäjiä!”

Kuvallisen viestinnän ja valokuvataiteen professori Merja Salopuolestaan johdatti täyden salillisen kuulijoita epäilemään valokuvan näennäistä dokumentatiivista arvoa. Kaikkihan ei ole sitä miltä näyttää, eikä informaatio ole mitään ilman kontekstia. Kun uskottavuutta tavoitellaan tässä digitalisoituvassa maailmassa, jossa internetin välityksellä jaetaan jopa 1,8 miljardia kuvaa päivässä, kaikki kuvaan liittyvä informaatio on lyötävä tiskiin yhdellä kertaa, uskottavasti. Annettava kuvalle puitteet, joiden perusteella kuvan merkitystä voi arvioida, validoida, kvalifioida.

”Tekeekö valokuvan kyky välittää detaljitason tietoa kohteestaan siitä luotettavan informaationlähteen?”

Päätoimittaja Jussi Tuulensuu Aamulehdestä painotti kokemuksen kautta oppimista. Laajamittainen ja systemaattinen analytiikan hyödyntäminen on osoittanut hänelle, että infografiikat toimivat, mutta vain oikein käytettynä; vain jos kansa löytää ne koukuttavan otsikon takaa, lukuisista eri artikkeleista eikä niitä tärvellä mobiilikäyttäjän näkökulmasta turhauttavaksi klikkailuksi tai pikselimössöksi.

”Otsikko ratkaisee, lukeeko kukaan uutista ja näkeekö kukaan sen upeaa visualisointia." 

Tavoitteena tiedon laajempi hyödyntäminen

Wikipedian mukaan informaatiomuotoilussa keskeistä on, että katsoja oivaltaa graafisen esityksen nähdessään jotain uutta. Tavoite kuulostaa aika ylevältä minun korvaani. Itselleni riittää tavoitteeksi, että katsoja sisäistää nopeasti ja intuitiivisesti, mistä tiedosta on kyse ja muodostaa merkitystä lisääviä lainalaisuuksia informaation sisältämien määreiden välillä.

Visualisoimalla ja jakamalla tietoa, jota olemme ensin työllä ja tuskalla keränneet ja analysoineet, voimme lisätä tiedon tuottamaa hyötyä. Mitä useampi tietoa käyttää, sitä hyödyllisempää se on – toisinaan hyöty voi ulottua jopa yhteiskunnalliselle tasolle. Ihmiskunnalla on varaa olla fiksumpi ja valveutuneempi, eikö sinustakin?

 

PIENI SUURI SANASTO:
***Data on jalostamatonta aineistomassaa.
**Informaatio on merkitykselliseen muotoon –teksti, kuva, tms. – jalostettua dataa.
*Tieto on data-aineistosta tuotettu, tulkittavissa oleva lopputulos.
****Ymmärrys syntyy, kun käyttäjä yhdistää tiedon aikaisempiin kokemuksiinsa ja kykenee hyödyntämään tietoa jatkossa.

Topics: Luova suunnittelu & tarinankerronta, Verkkosivut & sovellukset, Digitaalinen media, data & analytiikka

Kristina Lindfors

Kiinnostaako markkinoinnin maailma teoriassa ja käytännössä?
Tilaa uutiskirjeemme ja saat parhaat juttumme suoraan sähköpostiisi.

 

Tilaa uutiskirje