Mitä markkinoinnilla oikeastaan voidaan saavuttaa?

Markkinoinnin avulla voidaan mm. ohjata yrityksen brändimielikuvaa ja mainetta, lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää, vahvistaa asiakasuskollisuutta… vaikka ja mitä. Siksi onkin tärkeää, että keskustelemme asiakkaidemme kanssa avoimesti heidän tarpeistaan ja tavoitteistaan aina yhteistyön käynnistämisen yhteydessä, erillisten toimeksiantojen alussa, tai kumppanuustilanteissa esimerkiksi kvartaaleittain. Tämä auttaa meitä molempia panostamaan oikeisiin asioihin.

Useat Avalonin työntekijät ovat titteliltään konseptisuunnittelijoita (eng. Concept Designer). Mikä tämä mystinen konsepti oikein on, miksi sen suunnittelu on tärkeää ja miksi sen hiomiseen kannattaa käyttää aikaa? 

Tunnetko sanonnan: ilman myyntiä ei yritys elä? No sehän on taatusti totta. Mutta totta on myös se, että ilman markkinointia ei myynti vedä. Meille tämä on sydämenasia. Haluamme auttaa asiakkaitamme menestymään ja se edellyttää sekä yritysmaineen rakentamista että myynnin edistämistä kaikin mahdollisin keinoin. Myös markkinoinnin keinoin. 

Ketteryydestä on puhuttu paljon niin työelämässä kuin bisnespuolella, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Se mitä softamaailmassa kutsutaan nimellä ”ketterä kehitys” ei täysin vastaa siihen, miten me markkinoinnin parissa ketteryyttä lähestymme, joten puretaanpa asiaa hieman.

Satutko tietämään, että hashtagin alkuperäinen nimi oli ”octothorpe”? Tai että ensimmäinen somessa käytetty häsä oli #barcamp? Jos et tätä tiennyt, et ehkä elä ja hengitä somea, missä tapauksessa oheinen blogiartikkeli saattaa olla sinulle hyödyllinen.

On aina ilahduttavaa seurata asiakkaidemme menestymistä, mutta erityisen palkitsevaa se on silloin kun meillä on jotain osaa tai arpaa asiassa. Kirjoitin viime vuoden lopulla muutamasta tapauksesta, jossa brändinkehitystyömme tuottivat tuloksia, jotka ylittivät jopa mediakynnyksen.

Yleensä saamme palautteen ja kiitoksen suoraan asiakkaalta itseltään, mutta mediahuomio ja muut ulkoiset tunnustukset muistuttavat työmme vaikutuksista ja merkityksestä laajemmassa skaalassa: brändityössä, tai markkinoinnissa yleisesti, ei ole kyse vain tyytyväisistä asiakkaista, vaan asiakkaidemme liiketoiminnan edistämisestä.

Minä uskon, että nykyaikaisessa työyhteisössä – ja etenkin tieto- ja luovassa työssä – kaikilla on yhteinen vastuu kehittymisestä. Tämä tarkoittaa tietoista vastuunottamista oman osaamisensa aktiivisesta kehittämisestä sekä oppien jakamisesta muille yhteisön jäsenille. Ja tähän päälle tulee vielä vastuu muiden jakamien oppien sisäistämisestä yhteisön yhteisen kehittymisen nimissä.

Siinä on vastuuta kerrakseen! Mutta vastuuhan on tunnetusti vapauden vastapari. Jos haluat työssäsi nauttia vapaudesta, joudut myös ottamaan vastuuta. Yrittäjille vastuu ja vapaus ovat itsestäänselvyys, mutta ns. rivityöntekijä voi kokea tämän haasteelliseksi. Kukaan yksittäinen työntekijä – edes johtaja – ei voi yksin kantaa vastuuta koko yhteisön kehittymisestä, siksi vastuu on jaettava.

Työnantajalla on vastuu tarjota henkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliselle kehittymiselle, mutta merkittävä osa oppimista ja inspiroitumista tapahtuu työn ulkopuolella. Miten varmistamme, että kehittymisen sykli kantaa mahdollisimman laajalle?

Viime viikkoina Google Analytics on ollut isosti esillä, kun Itävallan tietosuojaviranomaiset julistivat palvelun GDPR:n vastaiseksi. Tämän mukaan Google Analytics ei tarjoa riittävää henkilötietojen suojaa, koska käytännössä Yhdysvaltojen tiedustelupalveluilla on pääsy sen keräämään dataan. Euroopan tietosuojaviranomaiset ovatkin nyt yhdessä linjanneet Google Analyticsin rikkovan EU:n yleistä tietosuojakäytäntöä.

28-vuotissyntymäpäivän kunniaksi Jari kaivoi arkistoistaan sympaattisten kuvien lisäksi sekalaisen otoksen lehtiartikkeleita vuosien varrelta. Katsotaanpa, onko meno muuttunut lähes kolmen vuosikymmenen taipaleella.