Videomarkkinointi 2020
< Takaisin listaukseen

Videomarkkinointi 2020 -tapahtuman jälkipuinti

25.06.2019

Videomarkkinointi 2020 -tapahtuma toi yhteen markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia sekä inspiroivia puheenvuoroja videomarkkinoinnin trendeistä ja kuumimmista puheenaiheista. Tapahtumassa tartuttiin aiheisiin rohkeus, yritysaktivismi, tarinankerronta ja uuden ajan vaikuttajamarkkinointi. AD Joonas Tanninen, Social Media Specialist Anniina Leikas ja Copywriter Johanna Vuori kerääntyivät yhteisen pöydän ääreen vaihtamaan ajatuksia Videomarkkinointi 2020 -tapahtuman herättämistä ajatuksista, nauhuri laitettiin päälle ja jutut tämän päivän markkinoinnista lähtivät odotetusti lentoon. Mikä sai tämän jengin innostumaan, ärsyyntymään, ilahtumaan tai mietteliääksi? Lue sensuroimaton juttu.

Emootioita esiintyy myös kravatti kaulassa

Johanna: Reiman Topi Lintukankaan esiintuoma ajatus ”emootioita esiintyy myös kravatti kaulassa” oli kauhean hyvin sanottu.

Anniina: Se oli kyllä tosi hyvä! B2B-markkinoinnin ei tarvii olla tylsää, mitä usein helposti kuvitellaan.

Joonas: Musta hän korosti myös hienosti just sitä, että markkinointia ei tarvitse kohdistaa suoraan yritykselle vaan niille ihmisille niissä yrityksissä, jotka ovat ihan samalla tavalla ihmisiä ja kuluttajia kuin kuka tahansa muukin. Eli B2B tai B2C ei oikeastaan eroa toisistaan, kun ihmisillehän me ollaan kuitenkin myymässä.

Johanna: Mielestäni B2B:n ja B2C:n keinotekoinen erottaminen kätkee sisäänsä oletuksen, että bisnestyyppi olisi jotenkin täysin toisenlainen ihminen. Vaikka ihminenhän on emotionaalinen myös bisneksessä. Jos me te tehdään tylsää markkinointia tällaiselle krakatyypille, meidän oletushan on silloin, että se ihminen on jotenkin tylsä tai paperinmakuinen.

Joonas ja Anniina: Nii-i.

Anniina: Me tosiaan unohdetaan se ihminen, kun me mietitään sitä titteliä liikaa.

Johanna: Mutta ihmiset liian usein kokevat niin markkinoinnissa kuin sen ulkopuolellakin, että nyt kun mä olen tällaisessa virallisessa roolissa, niin mun pitää osoittaa jotakin mystistä älykkyyttä tai asiallisuutta jopa liikaakin. Vaikka eihän se poissulje sitä, että olet älyllinen, vaikka oot tunteva ihminen, päinvastoin. Ja kun on tutkittu sitä, miten päätöksiä tehdään, on ymmärretty lopulta, miten tunne vaikuttaa päätöksentekoon ja on siinä isossa roolissa. Se on myös ihmisyyttä ja siitä puhutaan nykyään onneksi niin paljon enemmän. Pehmeys on tullut myös bisnekseen.

Anniina: Ja kyllähän tuossa henkilöbrändissäkin on aina se asiantuntija, joka yhdistetään yritykseen. Ei se ole pelkästään sitä yrityksen kehumista.

Johanna: Niin, koska yritykset eivät ole olemassa ilman niiden ihmisiä.

Johanna: Reiman tyyppi sanoi myös, että tarinoita ei kannata tappaa viemällä niistä kiinnostavimpia kohtia. Se oli mielestäni hyvä pointti. Eihän elokuvaakaan tehdä niin, että sieltä jätettäisiin kaikki tarinaa kuljettavat jännät kohdat pois. Edes teaseria ei tehdä niin, vaan juuri päinvastoin.

Joonas: Niin, ei tosiaan.

Luovuus ei ole demokratia

Anniina: Ja sanoiko Reiman Topi Lintukangas myös sen, että vasta valmis lopputulos kannattaa antaa johtoryhmälle?

Joonas: Joo, sanoi, että hän ei hyväksytä mitään, eikä vie mitään johtoryhmän hyväksyttäväksi, vaan tekee valmiiksi ja sanoo, että tää on nyt tässä, ota tai jätä.

Johanna: Mites meidän työssä tää sama?

Anniina: Niin pitäiskö tuoda enemmän ajatusta asiakkaille, että luottakaa meihin?

Johanna: Tyyliin ”I know what I am doing”.  Hän myös totesi yhden jutun musta ihanasti. Luovuus ei ole demokratia.

Joonas: Nimenomaan. Se oli ihan loistava ajatus.

Johanna: Onko se toisaalta niin, että luovien johtajien aika on ohi? Onko se huono vai hyvä asia?

Yhteistyössä on myös paljon voimaa. Olisi tärkeetä, että luovat saisivat edelleen tehdä töitä keskenään ja muut eivät saisi sotkeutua siihen luovaan prosessiin niin paljon. Alue, jossa me olemme hyviä, saisi oikeutuksen vakuuttamalla asiakas hyvällä lopputuloksella.

Asiakasta tarvitaan edelleen tosi paljon sillä puolella, että he tuntevat omat asiakkaansa ja kohderyhmänsä. Olisikin hyvä saada enemmän tietoa siitä, keitä me puhutellaan, jottei tekeminen olisi sitä mutua. Tämä tuli tässä Reimankin tapauksessa hyvin esiin.

Anniina ja Joonas: Niih, totta.

Johanna: Liian monen ihmisen mielipide tappaa hyvän idean, joten meiltä ammattilaisilta vaaditaan periksiantamattomuutta ja uskoa omaan asiaan hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Reiman tyyppi kertoi myös muiden ihmisten motivoinnin tärkeydestä ja siitä, miten eri tavalla ihmisiä on motivoitava heidän lähtökohdistaan käsin, jotta heille pystyy myymään oman ideansa.

Joonas: Tiimin toimivuuden kannalta tarvitaan johtohahmoa, sillä jos kukaan ei vedä, kokonaistoiminnasta ei yleensä tule yhtään mitään.

Vastuullisuuden väistäminen voi olla asiakkaalle deal breaker

Anniina: Vastuullisuudesta jäi mieleen puhujan kommentti, jonka mukaan jos on hiljaa jostakin teemasta, se on jo kannanotto. Ja ihmiset tekevät ostopäätöksiä vastuullisuuskysymyksienkin perusteella, joten tämä on tosi merkittävä juttu. Monet asiakkaat kuitenkin saattavat ajatella, että ei nyt puututa tähän, mutta se voi olla se ”deal breaker.”

Johanna: Tapahtumassa nostettiin esiin myös jännittävä esimerkki, miten ihmiset luottavat enemmän yrityspäättäjiin kuin presidenttiin. Olihan se aika yllättävä.

Anniina: Niin. Yritysjohtajien tosiaan pitäisi olla arvojohtajia.

Johanna: Mutta kuinka moni oikeesti on?

Anniina: Aika harva. Varsinkaan Suomessa.

Johanna: Yritetään mieluummin pysytellä mahdollisimman kauan hiljaa vaikeista aiheista.

Anniina: Se on se suomalainen kulttuuri.

Joonas: Yksi, jolla on aika paljon mielipiteitä on Westerbacka.

Johanna: Se on totta. Riittävästi rahaa, jotta voi heittää mitä tahansa haluaa. (naurahdus)

Anniina: Halutaan kannustaa meidän asiakkaita ottamaan kantaa. Sillä olemalla hiljaa, menetät asiakkaita. Ilmastonmuutos on yksi tärkeä juttu.

Fiiliksissä ilmanlämpöpumpuista

Johanna: Puhutaanko vielä siitä Fiiliksissä ilmanlämpöpumpuista -kampanjasta, joka esiteltiin myös tuossa tapahtumassa ja jonka vaikuttajana oli Arman Alizad?

Joonas: Siinä oltiin lähdetty vitsillä sisään. ”Hieman tyyliin, että miettikää, nää ihmiset asuu täällä” ja sitten he saavat ilmanlämpöpumput ja elämästä tulee hyvää. 

Anniina: Mutta hyvä esimerkki siitä, että vaikuttajayhteistyöt toimii aika monessa, jopa ilmalämpöpumpuissa.

Johanna: Myös sesonki oli loistava, sillä osui viime kesään. Kaikki mikä liittyi kylmentämiseen, meni varmasti läpi.

Anniina: Älyttömän hyvä ajoitus. Mutta just se, että pitää myös antaa vaikuttajalle omat vapaudet, ja pitää olla hänen näköisensä. Paljon parempi kuin se, että vaikuttaja puhuu yrityksen suulla. Eikä kenenkään pitäisi myöskään suostua sellaiseen, että laitetaan sanat suuhun.

Johanna: Sellainen juttu vielä tosta vaikuttajamarkkinoinnista, mikä mua itseäni hieman ärsyttää esimerkiksi Instagram Storiesin puolella. Nimittäin se, että kun vaikuttajaskene on Suomessa aika pieni ja kun tietyiltä yrityksiltä tulee kaupallisia yhteistyöjuttuja, ne vedetään aina näillä samoilla vaikuttajilla ja ne kaikki samat vaikuttajat käyvät niissä ihan samoissa PR-ja some-tapahtumissa.

Anniina: Joskus huomaa jopa sen, että tässä brändi on määritellyt sen, mitä sanotaan ja heti ensimmäisenä lukee, että tää on yhteistyössä tuotettu ja huomaa tietynlaisen tönkköyden.

Johanna: Kun Suomessa alkaa olla paljon vaikuttajia, jotka elävät sillä, nämä vaikuttajat tekevät yhteistöitä tosi usein. Se on kuitenkin mielestäni jäätävää, kun lähes kaikki ovat kaupallisiin yhteistöihin perustuvia sisältöjä. Ei televisiokaan olisi enää kiinnostava, jos se syöttäisi tauotta mainoksia.

Anniina: Toisaalta, jotkut määrittelevät sopivan määrän kaupallisia yhteistöitä, mutta on totta, että samojen tapahtumien kaupalliset yhteistyöt toistuvat useiden vaikuttajien toteuttamina.

Anniina: Osittain siksi rinnalle onkin tullut onneksi mikrovaikuttajia.

Johanna: Se olisikin järkevämpää käyttää enemmän heitä. Olisi hyvä ottaa yksi niin sanottu iso nimi, joka sopii yrityksen brändiin, eikä haalia kaikki tunnetuimmat ja isoimmat nimet. Mikrovaikuttajat voisivat olla hyviä tässä.

Anniina: Vaikuttajat ovat vaikuttava media, varsinkin kuluttajapuolella kannattaa vaikuttajat huomioida ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.

Mitä on rohkeus mainonnassa ja tarinankerronnassa?

Johanna: Mites sitten tuo tapahtumassakin esillä ollut rohkeus tarinankerronnassa, mikä nykyään on ylipäätään liian rohkeaa?

Anniina: Mulle jäi mieleen se, että miten usein asiakkaille töitä tehdessä ajatellaan, että nyt tehdään jotain rohkeaa, mutta se on usein väärä lähtökohta. Pitää olla oma palo jotenkin.

Johanna: Mutta ehkä se on enemmänkin sellainen juttu, kun itsekin tulee joskus sanoneeksi, että haluaa tehdä jotain rohkeeta. Koen niin, että sitä on joskus saanut kuulla omien ajatusten olevan valtavirrasta poikkeavia ja pelottavan joitakin. Itsessä olevasta sisäisestä palosta tehdä asioita toisella tavalla on tullut jotain, minkä muut sitten kokevat rohkeaksi ja sitä määrittelee sen itsekin niin, vaikka se ei itsestä olisikaan mitään järisyttävän rohkeaa. Se tulee enemmänkin siitä, että se toisenlainen tekeminen on enemmän sitä omaa itseä ja tapa katsoa asioita eri kulmista kuin mitä yleensä tehdään ja muut tulkitsevat sen toisenlaisen näkökulman jotenkin rohkeaksi.

Anniina: Asiakas voi tyrmätä erilaisen idean myös vetoamalla rahaan.

Johanna: Niin tosiaan, piiloutumalla jonkun toisen syyn taakse, vaikka loppukädessä syy olisi pelossa kokeilla jotain uudenlaista tai tavallisesta poikkeavaa. Sitten se erilainen nähdään siten, että tämänhän on pakko olla hurjan kallista.

Johanna: Mitä tasaisella tekemisellä saavutetaan vai saavutetaanko mitään?

Joonas: Tasaisia tuloksia, jotka eivät kyllä pääse hyppäämään mitenkään.

Anniina: Yritetään tehdä tosi paljon sellaisia mainoksia, jotka miellyttävät kaikkia, mutta eiväthän ne mainokset herätä mitään vahvoja tunteita kenessäkään.

Johanna: Mutta toisaalta on myös sellaisia, jotka ovat syvästi emotionaalisia ja miellyttävät monia.

Anniina: Elisan ”Pidetään yhtä” -kampanja on yksi esimerkki.

Johanna: Se tosiaan tuntui miellyttävän monia.

Idea on tärkeämpää kuin massi

Johanna:  Ina Mikkola sanoi musta hyvin,että idea on tärkeämpää kuin massi, mikä kannattaisi pitää mielessä.

Anniina: Niinpä. Kaikki kalliit mainokset ei välttämättä ole hyviä.

Johanna: Mitkä olisivat hyviä esimerkkejä vähemmällä rahalla tehdystä, mutta hienosta mainoksesta?

Anniina: Vaikka se Inan musiikkivideo. Toisaalta, mistä voi muuten tietää että, mikä on halvalla tehty.

Johanna: Kengännauhabudjetillakin voi saada hyvää jälkeä aikaan. 

Anniina:  Jos haluamme olla tosi rohkea ja luova toimisto, niin se on oikeastaan jokaisen tekijän oma vastuu samalla.

Joonas: Rohkeutta on myös kieltäytyä sellaisista duuneista, joihin ei itse usko.

Anniina: Tai ei anneta asiakkaan muuttaa liikaa juttuja.

Johanna: Mä oon itse kirjoittanut muistiinpanoihini ”Go big or go home!”

Joonas: Noinhan sen pitäisi mennä.

Johanna: Ammattitaitoa on myös se, että kaiken tekemisen pitäisi olla sellaista, että sä voit seistä ylpeänä niiden takana ja olet valmis allekirjoittamaan sun tekemät duunit.

Topics: blogi, avalon, avalonilaiset, tunne

Avalon

Kiinnostaako markkinoinnin maailma teoriassa ja käytännössä?
Tilaa uutiskirjeemme ja saat parhaat juttumme suoraan sähköpostiisi.

 

Tilaa uutiskirje