AI-murros tulee vaikuttamaan työelämään ja liiketoimintaan paljon laaja-alaisemmin kuin kykenemme tällä hetkellä arvioimaan. Silti tekoälyhankkeiden investointipäätökset perustuvat edelleen aivan liian usein väljiin arvioihin käyttöönoton mahdollistamista kustannus- ja aikasäästöjä.
Hollannin yleisradion strategiajohtaja Ezra Eeman nosti Wayfinder-trendiraportissaan esiin sen, että tekoälyn käyttöönotolla saavutettavat hyödyt eivät ole yhtä suoraviivaisia kuin mitä perinteiset ROI-laskelmat (sijoitetun pääoman tuotto) näyttävät.
Ajattelin hieman avata, tulkita ja laajentaa sitä, mitä hän tarkoitti.
ROI, eli Return on Investment, on taloudellinen mittari, jonka avulla lasketaan, kuinka kannattava sijoitus on suhteessa siihen käytettyyn rahamäärään. Eli, kuinka paljon voittoa voidaan odottaa suhteessa sijoitettuun pääomaan.
Suoraviivainen ROI-laskelma ei kuitenkaan aina auta arvioimaan kehitystoimien todellista arvontuotantoa. Vaikka aika ja raha on suhteellisen helposti mitattavia tekijöitä, todellisuudessa konkreettisia säästöjä voi olla vaikea todentaa. Lisäksi säästöarvioihin liittyy usein paljon epävarmuustekijöitä, joten arviot saattavat osua pahasti harhaan.
Tämä on myös hyvin suppea-alainen katsontakanta. Esimerkiksi tuottavuuden kasvu ei aina näy suoraan tuloksessa. Sen vaikutukset ovat monitahoisia ja hajautuvat laajalle.
Eemanin mukaan AI-hankkeen kohdalla ei siis riitä, että lasketaan aika- ja kustannussäästöt sekä tuottavuuden ja tulojen kasvu yhteen, ja jaetaan sitten resurssien ja lisenssien summalla. Investointeihin tulisi laskea mukaan dataan, laitteistoihin ja tallennustilaan sekä asiantuntijoihin ja koulutukseen käytetyt varat.
Samaan aikaan tuottojen kohdalla pitäisi huomioida paremmat asiakas- ja työntekijäkokemukset, osaamisen säilyminen organisaatiossa sekä ketteryyden ja sopeutumiskyvyn kasvu. Ja taloudellisen arvon määrittäminen näille ei ole suoraviivaista alkuunkaan.
Merkittävä osuus tekoälynhankkeiden todellisista hyödyistä tulee siis välillisistä voitoista, joita on vaikeampi laskea, mutta joiden vaikutukset ovat liiketaloudellisesti kestävämpiä.
Eeman nosti myös esiin, että hyötymielessä pelkkä tekoälyn käyttöönotto ei yleensä riitä. Yrityksiltä, jotka tavoittelevat liikevaihdon kasvua tekoälyhankkeiden avulla, edellytetään tekoälyn strategista käyttöönottoa. Tällöin tavoiteltava hyöty liittyy liiketoiminnan kehittämiseen, ei säästötoimiin.
Tekoälyhankkeiden avulla voidaan esimerkiksi ryhtyä parantamaan asiakas- ja työntekijäkokemuksia, sillä nämä tulevat olemaan kriittisen tärkeitä lisäarvotekijöitä lähitulevaisuudessa. Tekoälyhankkeet kasvattavat lisäksi organisaation sisäisiä tietotaitoja, mikä vahvistaa muutoskyvykkyyttä. Lisäksi ketterän kokeilukulttuurin omaksuminen ajoissa vahvistaa yrityksen toimintakykyä ja -valmiuksia.
AI-investointien hyötyjä ei siis kannata rajata pelkkiin kustannus- ja aikasäästöihin, vaan todellinen pitkäaikainen hyöty syntyy organisaation itsensä kehittymisen kautta, laajemman osaamisen ja kasvavan ketteryyden myötä. Eli kun seuravan kerran arvioitte tekoälyn tuottoennusteita, jättäkää tehokkuuslaskelmat sivuun ja keskittykää kestävämpään arvontuottoon.
Mikäli organisaation kehittäminen on merkitty strategiseksi tavoitteeksi, on tekoälyn hyödyntäminen siihen oiva keino. Ei välttämättä helppo hanke, mutta kannattava ja monivaikutteinen. Apua tekoälyhankkeiden kannattavuuden arviointiin ja suunnitteluun saa tietenkin meiltä. Ota yhteyttä, ja pohditaan mistä sinun organisaatiosi AI-muutosmatka kannattaa polkaista käyntiin.