Miksi liiketoiminnan ympäristövaikutuksia on syytä kartoittaa ja millä laajuudella?

Vastuullisuusraportointi ei toistaiseksi ole pakollista kaikille yrityksille, mistä syystä yritystoiminnasta muodostuvien päästöjen auditoiminen voi vaikuttaa joidenkin mielestä liioitellulta. Turhaa se ei kuitenkaan ole.

Järjestimme 25.4.2024 webinaariin, jossa keskustelimme erityisesti digimarkkinoinnin hiilijalanjäljen mittaamisesta ja vastuullisuuden merkityksestä asiakaskokemuksen rakentumiselle. Paneelikeskusteluun osallistui Digian vastuullisuusjohtaja Anne Puntari.  

Oheiseen artikkeliin on nostettu häneltä muutamia olennaisia huomioita ja ajatuksia.

Keitä liiketoiminnan ympäristövaikutusten auditoiminen koskee?

Euroopan komission asettaman kestävyysraportointidirektiivin velvoitteet koskevat suuryrityksiä ja pörssiyhtiöitä, ja myöhemmin pienempiäkin yrityksiä, eikö niin?

• Kyllä, CSRD, eli kestävyysraportointidirektiivi, tuli tämän vuoden alussa voimaan koko Euroopassa. Se koskee tämän vuoden kestävyystietojen osalta isoja, yli 500 henkeä työllistäviä yrityksiä sekä pörssiyrityksiä, Anne Puntari selventää.
  
  
• Jo ensi vuonna raportointivelvoite laajenee koskemaan kaikkia yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa, hän lisää, ja tämän jälkeen myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä vuonna 2026.
  
  
• Erityisen merkittävää on, että jatkossa niin kestävyystoimenpiteet kun -raportointi ulottuvat yrityksen oman toiminnan lisäksi koko sen arvoketjuun. Näin siis pienemmät yritykset, osana isompien toimijoiden arvoketjua, ovat myös velvoitettuja jakamaan tietoa ja dataa omasta vastuullisuudestaan, Anne korostaa.

CSRD edellyttää vuosittaista raportointia ESG-aiheista, kuten ilmastonmuutos ja biodiversiteetti, omaan henkilökuntaan sekä arvoketjun työtekijöihin liittyvät ihmisoikeus- ja monimuotoisuusasiat, sekä hyvään hallintotapaan ja korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan liittyvät teemat.

• Raportointistandardeja on kaikkiaan 12, joista 10 on valinnaista yrityksen tekemän kaksoisolennaisuusmäärittelyn pohjalta. Näissä standardeissa on  yhteensä yli 1100 datapistettä, elivaltava määrä hyvin tarkkaan ohjattua tietoa siitä, mitä yritysten pitää selvittää ja kertoa ulospäin, Anne kertoo.

Mikä kestävyysraportoinnissa muuttuu ja miksi?

Kestävyysraportointidirektiivi on, lukuisten muiden aloitteiden kanssa, osa Euroopan Green Dealiä. Syy näihin yrityksiltä vaadittaviin toimiin johtuu siitä, että riittävää muutosta niin ilmaston kuin muiden ympäristöteemojen ja ihmisoikeuksien osalta ei olla saatu edistettyä riitävän voimakkaasti ja nopeasti.

Osa yrityksistä on toki viestinyt vastuullisuudestaan jo vuosia, koska sidosryhmät ja kuluttajat vaativat näitä tietoja.   Raportointivelvoitteita haluttiin kuitenkin täsmentää ja kiristää uusien standardien avulla, jotta raportoinnin kautta saadaan täsmällistä ja vertailukelpoista dataa, mikä taas mahdollistaa digitaalisuuden kautta aivan uuden läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden.

• EU:n komission hyväksymät uudet standardit kasvattavat raportoinnin tarkkuustasoa aivan valtavasti, Anne selventää, ja jatkaa: eli se data mitä yritys kertoo talouslukuina, kytkeytyy nyt kestävyysraportoinnin kautta lukujen taustoihin. Kestävyysraportoinnin puolella kerrotaan arvoketjusta, prosesseista ja toimenpiteistä, joilla tuo tulos on tehty.
  
  

Ympäristövaikutukset korostuu edelleen ESG-asioissa

Ympäristöä koskeva raportointikokonaisuus sisältää useita näkökulmia, kuten biodiversiteetti, saasteet, vesivarat ja kiertotalous. Ilmastovaikutuksiin liittyen päästölaskennassa ja -raportoinnissa tulee noudattaa GHG (Greenhouse Gas Protocol) -protokollaa, joka on kansainvälisesti hyväksytty standardi. Päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

• Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tämä käsittää esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, eli erilaiset ostot, kuten markkinoinnin hankinnat, Anne selventää.

Scope 3 -päästöt ovat laajin ja monimutkaisin osa kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa. Ja tämä osa-alue on aiheuttanut yrityksille melkoisesti päänvaivaa, mutta sen päästöosuus voi olla hyvinkin merkittävä.

• Yritykset ovat aiemmin voineet valita melko vapaasti mitä kertovat, miten kertovat ja mihin tiedot rajataan. Mutta nyt raportoitavalle tiedolle tulee tosi tarkat kriteerit, Anne alleviivaa.
  
  
• Hiilijalanjäljen laskeminen on nyt jo odotusarvo, mutta jatkossa sen tulee ulottua myös scope 3-päästöihin. Tällöin tarkastellaan kaikkien eri toiminnoissa tehtyjen hankintojen jättämää hiilijalanjälkeä, esimerkiksi digimarkkinointiin liittyviä ostoja, Anne havainnollistaa.

CO₂-laskennassa voi käyttää kunkin hankintakategorian mukaisia yleiskertoimia, mutta yleensä mitä tarkempia tuloslaskelmia todellisista päästöistä on, sitä pienempiä kertoimista tyypillisesti saadaan. Tarkempi tulos ja pienempi päästökuorma on tietenkin yritykselle suotuisampi lopputulos.

Proaktiivisuus päästökuormituksen kartoittamisessa kannattaa

Kun yritys pystyy proaktiivisesti tarjota auditoidut ja varmennetut päästölaskelmat, luottamus ja arvostus kasvaa. Myös yritysten, jotka eivät vielä ole raportointivelvollisia, kannattaa ryhtyä ajoissa kartoittamaan päästöjään. Parhaassa tapauksessa he ehtivät tehdä vaikuttaviakin korjaustoimenpiteitä ennen virallisten raportointivelvoitteiden voimaantuloa. Oletko samaa mieltä?

• Joo, kyllähän varautuminen kannattaa aina. Ympäristövastuuasioissa tuo hiililaskenta on välttämättömyys, ja jos sitä ei ole vielä tehnyt, niin kannattaa ryhtyä tutkimaan asiaa, Anne kommentoi.
  
  
• Ja niidenkin, jotka hiililaskentaa ovat jo tehneet, on tärkeä tarkentaa dataa ja kaivautua syvemmälle eri hankintojen tietoihin ja tarkkaan ilmastokuormaan.

Jos et tiedä, miten lähteä liikkeelle hiilijalanjäljen kartoittamisen kanssa, voit kysyä meiltä apua.

   

Järjestimme 25.4.2024 webinaariin, joka käsitteli digimarkkinoinnin hiilijalanjälkeä ja tämän merkitystä osana CX-strategiaa. Jos aihe kiinnostaa laajemmin, on webinaaritallenne katsottavissa täältä.