Selasin hiljattain Ylen laatimaa trendiraporttikoostetta, johon on kerätty media-alaa muovaavia kehitystrendejä ja -ennusteita vuodelle 2025. Erityisesti huomioni kiinnittyi viittaukseen Ezra Eemanin Wayfinder-raportista, jossa tämä Hollannin yleisradion strategiajohtaja analysoi median sirpaloitumista.
Eemanin näkemys on, että tilanteessa, jossa perinteisen median valta-asema murenee ja yleisön valintamahdollisuudet kasvavat, parhaiten tulevat menestymään ne toimijat, jotka kykenevät joustavasti hyödyntämään luovuutta, tekoälyä, yhteisöllisyyttä ja näkemyksiä markkinakehityksestä.
Minä uskon, että tässä on voittava resepti myös markkinointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen: Kun luovuus ja näkemyksellisyys yhdistetään yhteisöllisyyden ja tekoälyn voimaan, on lähes mahdotonta epäonnistua.
Luovuus on helppo yhdistää markkinointiin, mutta liiketoiminnan kehittämisessä sen roolia pitää usein vähän perustella. Minä uskon vahvasti, että sekä luovuudelle että näkemyksellisyydelle on ehdottomasti kysyntää niin markkinoinnissa kuin liiketoiminnan kehittämisessäkin. Parhaat strategiat, kehitys- ja kampanjasuunnitelmat sekä viestisisällöt syntyvät, kun yhdistetään luovaa ajattelua vahvaan näkemyksellisyyteen. Tarvitaan pohjatietoa, uusia ideoita ja rutkasti kokeiluhalukkuutta!
Yhteisöllisyys on niin ikään tärkeä voimavara. Tämä voi merkitä asiakas- ja työntekijälähtöisyyttä kaikessa tekemisessä tavoitteiden asetannasta suunnitteluun ja kehityshankkeiden edistämiseen. Markkinoinnissa tämä voi näkyä kohderyhmälähtöisten kampanjanjoiden suunnitteluna sekä tarkkaan kohdennettuna tai jopa personoituna viestintänä. Liiketoiminnan kehittämisessä kyse voi olla sisäisten sidosryhmien osallistamisesta strategiatyöhön, organisaation ja prosessien uudelleenmuotoiluun. Se voi ilmetä yhtä lailla asiakkaiden osallistamisena tuotteiden ja palveluiden muotoiluun.
Tekoälyn hyödyntämisellä voidaan saavuttaa valtava tehokkuuslisä markkinoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä esimerkiksi tulosten analysoinnissa, suunnitteluprosessin apuna sekä vaihtoehtoisten lähestymistapojen kehittämisessä ja niiden hyödyllisyyden puntaroinnissa.
Tekoälyn hyödyntämiseen markkinoinnissa on lukuisia käyttökohteita ja mahdollisuuksia. Tässäkin kohtaa auttaa, kun ideoita ammennetaan luovuuden, näkemyksellisyyden ja yhteisöllisyyden pohjalta.
Moni on jo keksinyt, että tekoälyä voi hyödyntää blogitekstien, sähköpostiviestien ja sosiaalisen median julkaisujen laatimisessa, millä saatetaan säästää aikaa ja resursseja. Hyödyllisimmillään tekoäly kuitenkin on tehtävissä, joihin ihminen ei kykene helposti itse tai jotka veisivät valtavasti aikaa.
Tekoälyn voi valjastaa keräämään tietoa asiakkaista mm. verkkosivujen evästeiden, ostohistorian, asiakaspalautteiden, sosiaalisen median käyttäytymisen ja sähköpostikampanjoiden kautta. Tämän jälkeen tekoäly voi analysoida kerättyjä tietoja ja tunnistavat erilaisia käyttäytymismalleja ja yksilöllisiä mieltymyksiä, minkä pohjalta asiakkaat on mahdollista ryhmitellä segmentteihin.
Tämän jälkeen tekoälyä voi hyödyntää kohdennettujen sisältöjen luomiseen ja reaaliaikaiseen personointiin. Se voi esimerkiksi generoida asiakaskohtaisia sähköpostiviestejä, tai näyttää verkkosivuilla ja sovelluksissa vierailijoille personoitua sisältöä. Lisäksi tekoäly kannattaa hyödyntää tulosten seurannassa ja markkinointibudjetin tehokkaassa optimoinnissa.
Näkemyksellisyys on kyky nähdä kehitysmahdollisuuksia ja -suuntia, jotka eivät ole välttämättä aivan ilmeisiä. Se edellyttää sekä vakaata kokemuspohjaa että kykyä ajatella asioita tavanomaista laaja-alaisemmin. Tätä voidaan tukea ja ruokkia tekoälyn avulla mm. erilaisten analyysien ja ennusteiden muodossa.
Tekoäly voi tunnistaa suurista tietomassoista trendejä ja piileviä mahdollisuuksia, mutta vasta näkemyksellisyys auttaa johtamaan näistä tekoälyn esittämistä oivalluksia konkreettisia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkälle kehitettyjen tekoälymallien avulla on mahdollista ennakoida asiakaskäyttäytymistä, markkinoiden kehitystä ja jopa kilpailijoiden toimintaa. Tällaisen tiedon varassa on mukava tehdä perusteltuja, pitkän aikavälin päätöksiä.
Tekoäly voi myös tukea vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa. Tekoälyä voidaan hyödyntää asiakaspalvelutilanteissa nopeuttamaan ratkaisujen tarjoamista ja keräämään sekä analysoimaan palautetta. Tekoälyä voidaan käyttää myös laajemmin verkossa ja sosiaalisessa mediassa seuraamaan keskusteluja, tunnistamaan kuluttajien mielipiteitä ja asiakkaiden tarpeita, minkä avulla yritys voi kasvattaa asiakasymmärrystään.
Yhteisön osallistaminen tarjoaa mahdollisuuden uusille luoville ja innovatiivisille ideoille. Todella asiakaslähtöiset yritykset keräävät asiakkailta ja laajemmilta sidosryhmiltä aktiivisesti palautetta ja ideoita, joiden perusteella nykyisiä tuotteita kehitetään entistä paremmiksi ja toisinaan syntyy syötteitä jopa uusille tuotteille tai palveluille.
Tuotekehitysideat, jotka perustuvat suoraan asiakkaiden toiveisiin ja konkreettisiin tarpeisiin, ovat yleensä tuottavia, sillä niille on markkinassa kysyntä valmiina. Samalla brändin ja asiakkaiden välille syntyy syvempi yhteys, joka kasvattaa brändin vetovoimaa ja juurruttaa asiakasuskollisuutta.
Yllä esittämieni esimerkkien valossa on helppo todeta, että luovuus, näkemyksellisyys, yhteisöllisyys ja tekoäly muodostavat loistavat raamit tulokselliseen markkinointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Siinä missä luovuus ohjaa ajattelua ja suunnittelua, tekoäly tukee tehokkuutta ja päätöksentekoa. Samaan aikaan näkemyksellisyys ohjaa pitkän aikavälin suunnitelmia ja yhteisöllisyys tuo mukaan asiakaskeskeisyyden ja jatkuvan vuorovaikutuksen. Uskoisin, että tässä on avaimet kestävään liiketoimintaan.
**
Molempien trendiraporttien, joihin artikkelissani viittaan, sekä tämän artikkelin valmistelussa on hyödynnetty tekoälyä. Tekoälyn lisäksi artikkelin tuottaminen on vaatinut runsaasti luovuutta ja näkemyksellisyyttä. Ja koska se on tuotettu nimenomaan teitä lukijoita varten, on yhteisöllisyys aivan sen ytimessä.