Strategiatyön ja -prosessin malleja on lukuisia niin teorian kuin käytännönkin tasolla. Malli, joka sopii yhdelle yritykselle, ei välttämättä istu toisen tilanteeseen ja kulttuuriin, olipa se kuinka hieno ja loppuun saakka mietitty.

Käytännön työskentelymallit eri yrityksissä ovatkin usein sovellettuja versioita, harvoin puhdasoppisia toteutuksia. Ja hyvä niin, kehittäminen ja soveltaminen on terveellistä, kuten vakioitujen mallien ja uskomusten kyseenalaistaminenkin.

Myös omaan yritykseen vakiintuneiden toimintamallien haastaminen aika ajoin on suotavaa. Kun asioita tehdään eri tavoin, päästään toisinaan hieman uudenlaisiin lopputuloksiin. Siksi kaikkien olisi suositeltavaa kokeilla ihmislähtöisen palvelumuotoilun menetelmiin perustuvaa yhteiskehittämismallia strategiatyössä. 

Mitä yhteiskehittäminen oikeastaan on?

Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan tavoitteellista kehitystyötä, jota tehdään monimuotoisissa työryhmissä. Tavoitteena on tuoda yhteen mahdollisimman laaja-alaista osaamista ja vaihtelevia näkökulmia. 

Kyse ei suinkaan ole vain henkilöstöpäivän yhteishenkeä nostattavasta harjoituksesta, vaan kehitystyöstä, jonka avulla ratkaistaan konkreettisia haasteita tai uudistetaan toimintamalleja.

Palvelumuotoilun puolella yhteiskehittämisen kohteena on useimmiten yrityksen tuotteet ja palvelut, mutta yhteiskehittäminen soveltuu erinomaisen hyvin myös yrityksen strategian, arvojen, liikeidean ja toimintatapojen uudistamiseen ja muotoiluun. Tällöin puhutaan yleensä liiketoimintamuotoilusta.

Laajempi työryhmä tuo monimuotoisempia näkemyksiä liiketoiminnan tulevaisuudesta

Perusteluna sille, miksi yhteiskehittämistä kannattaa soveltaa myös strategiatyöskentelyssä toimikoon tämä yksinkertainen totuus: koko organisaation viisaus kannattaa hyödyntää.

Usein yrityksen strategiaa työstetään johtoryhmän, toisinaan myös hallituksen, kesken. Ehkä tottumuksesta, ehkä oletuksella, että tiivis, tuttu työryhmä toimii nopeasti ja on helposti hallittavissa. Mutta tällöin tulos on yleensä sama tai ainakin samankaltainen kaudesta toiseen, ja sehän ei nykypäivänä useinkaan enää riitä.

Jotta strategiatyöhön saadaan uutta virtaa, kannattaa kokeilla uusia keinoja. Työryhmän laajentaminen ja vähemmän hierarkkisen työskentelymallin noudattaminen saattaa kantaa hedelmää.

Lisää konkretiaa ja asiakaskeskeisyyttä strategiaan

Suositeltavaa olisi, että kaikista liiketoiminnoista kutsutaan edustajia mukaan strategiatyöryhmään. Tällöin strategia saadaan usein vahvemmin kytkettyä konkreettiseen toimintaan.

Jotta strategiaan saadaan mukaan asiakaskeskeisyyttä, on asiakaskokemusjohtajan syytä olla mukana. Jos moista ei yrityksestä vielä löydy, vähintään myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun edustajat kannattaa kutsua messiin.

Mikäli tuotekehitys on liiketoiminnoista irrallista, kannattaa ottaa heitäkin mukaan. Ehkäpä henkilöstöhallinnossa, IT:ssä, tai syvällä palvelutuotannossa on myös näkemyksellisyyttä?

Kun työryhmää laajennetaan, on äärimmäisen tärkeää, että kaikkia osallistujia myös kuunnellaan ja heidän erilaisuuttaan ja mielipiteitään kunnioitetaan. Kullakin osallistujalla on hieman erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet, ja siksi onkin tärkeä varmistaa, että työryhmä löytää yhteisen näkemyksen, vaikka se veisikin tovin aikaa.

Osallistava työskentelymalli sitouttaa ja auttaa sisäistämään strategian

Kun strategiatyö on aidosti vuorovaikutteista, työryhmän jäsenet omaksuvat strategiset tavoitteet helpommin, ymmärtävät niiden merkityksen oman työnsä kannalta ja osaavat sanoittaa strategian niin, että kunkin jäsenen tiimi ja vaikutuspiiri ymmärtävät, mitä uusi strategia käytännön toiminnan tasolla edellyttää.

Tällöin strategiatavoitteisiin on helppo sitoutua ja strategian toteuttamisesta tulee aidosti koko yrityksen yhteinen hanke.

Parhaimmillaan yhteiskehittämisen ansiosta saavutettu tiivis sitoutuminen ja laajempi ymmärrys säästävät resursseja strategian jalkauttamisvaiheesta ja parantavat työntekijäkokemusta.

Mitä yhteiskehittämismallin omaksuminen edellyttää?

​Yhteiskehittämisen menetelmät saattavat olla vielä vieraita monelle yritykselle. Vaikka kokeiluhalukkuutta uusien menetelmien hyödyntämiseen löytyisi, tarvitaan usein tukea, ohjausta ja valmiita toimintamalleja varmistamaan, että eteneminen ei ole täysin kaoottista.

Olennaista on ymmärtää, että yhteiskehittäminen ei ole vain yksittäinen työpaja tai sitä, että eri osapuolten näkemyksiä kysytään, mutta ei välttämättä huomioida. Periaatetasolla yhteiskehittämisessä panostetaan ensin vapaaseen ideointiin, mutta siitä on syytä edetä nopeasti myös konkreettiaan.

Tärkeää on pitää mielessä myös se, että yhteiskehittämisessä – kuten kaikessa kokeilevassa ja ihmislähtöisessä muotoilussa – on aina lupa myös epäonnistua, kunhan sen kautta opitaan jotain uutta. Omalle yritykselle parhaiten soveltuvat käytännöt löytyvät kyllä, kunhan aloittaa rohkeasti kokeilemaan eri menetelmiä ja välttää jäykkää byrokratiaa ja hierarkiaa.

Mistä tiedät, että yrityksesi on valmis yhteiskehittämiseen?

Tahtotila on tärkein. Mutta se edellyttää, että yrityksen johto seisoo asian takana. On selvä, että strategiatyöstä ei tule mitään, jos yksittäinen muotoilija lähtee ajamaa agendaa, vaikka johto seisoo poikkiteloin.

Yhteiskehittäminen on valtava voimavara, mutta se edellyttää yritykseltä, sen johdolta ja koko strategiatyöryhmältä avoimuutta, kokeiluhalukkuutta, läpinäkyvyyttä ja tasavertaisuutta.

Jos haluat kokeilla, kuinka yhteiskehittäminen istuu oman yrityksesi strategiatyöskentelyyn, ota yhteyttä niin jutellaan lisää!