Tässä blogiartikkelien sarjassa haluan käsitellä työntekijäkokemuksen merkityksellisyyttä työnantajan näkökulmasta, ja sitä miksi sen kehittäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin asiakaskokemuksen kehittäminen.

Osallistuin marraskuussa Digian järjestämään webinaariin, jonka aiheena oli "Asiakaskokemustavoite 2025: Lisää hymyileviä asiakkaita".

Keskustelimme Digian Digital Experience -yksikön johtajan Maria Hintikan sekä yhteisen asiakkaamme Jääkiekon SM-liiga Oy:n digitaalisen liiketoiminnan johtajan Jukka Sundquistin kanssa siitä, millaisia kehitystoimenpiteitä kannattaa tehdä saadakseen lisää hymyileviä asiakkaita tai uskollisia faneja.  

Kertaan tässä artikkelissa yhteisiä ajatuksiamme, mutta voit myös katsoa webinaarin tallenteen täältä.

Maailma ja meidän osamme siinä muuttuu jatkuvasti ja nopeasti. Joskus muutos yllättää iloisesti ja toisinaan se taas haastaa meidät. Muutos voi joskus pelottaa, mutta samanaikaisesti se kiehtoo. Muutos tuo mukanaan elämisen tuntua ja se tarjoaa meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia.

Tänään, perjantaina 22.11.2024, julkistettiin hallitustutkimuksen tulosraportti, jonka mukaan tulevaisuuden osaamistarpeiden kärkikolmikon muodostavat: strategia, asiakasnäkemys sekä markkinointi ja myynti.

Ehkei ole aivan sattumaa, että nämä ovat Avalonin tarjoaman keskiössä.

Tekoälystä on puhuttu kiihkeästi kohta kymmenen vuotta ja rakennettu isoja odotuksia sekä uhkakuvia.

Enää aihe ei kuitenkaan ole epämääräinen tulevaisuudenkuva, vaan hyvinkin konkreettinen osa arkea niin meidän toiminnassamme Avalonilla kuin Digialla. Uskallan väittää, että tekoälyn haltuunotto on edennyt kohti konkreettisia toimia varmasti jo suurimmalla osalla asiakkaitammekin.

Maailma on jatkuvassa muutoksessa. Markkinat muuttuvat, teknologia kehittyy ja kuluttajien vaatimukset kasvavat. Vaikka muutoksen vääjäämättömyyden hyväksyisi teoriatasolla, on sen kanssa eläminen haastavaa.

Liiketoiminnassa muutossignaalien tulkitsemiseen liittyy valtavia paineita ja epävarmuutta. Silloinkin kun signaalit ovat selviä, eivät kaikki niiden vaikutukset välttämättä ole ennakoitavissa. Mikä avuksi?

Liiketoimintamuotoilu ja palvelumuotoilu perustuvat molemmat ihmislähtöiseen ja osallistavaan muotoiluajatteluun. Niissä myös hyödynnetään osittain samaa keinovalikoimaa.

Olennaisin ero onkin siinä, mitä kehitetään: liiketoimintaa vai palveluita. Kehittämistyöhön hyödynnettävät menetelmät luonnollisesti valikoituvat tämän kautta.

Yhdenkään yrityksen ei siis tarvitse valita liiketoimintamuotoilun ja palvelumuotoilun väliltä, kumpaa käytetään. Molemmille on paikkansa!