Tiedätkö ylipäätään mitä kaikkia datajärjestelmiä organisaatiossasi on käytössä? Kuka niitä käyttää ja mihin?

Olemme viime vuosina törmänneet useankin asiakkaan kanssa tilanteeseen, jossa data- ja teknologia-arkkitehtuurin kartoitusvaihe on tuottanut valtavia yllätyksiä myös asiakkaalle itselleen.

Järjestelmäkaaos vai määrätietoisesti rakennettu teknologiaekosysteemi?

Yrityksellä voi olla käytössä valtava määrä erillisiä ja toiminnoiltaan päällekkäisiä järjestelmiä, joita on vuosien saatossa hankittu kunkin toiminnon ja liiketoiminta-alueen spesifeihin tarpeisiin, täysin validein perustein.

Pilvipalveluiden yleistyttyä ja erilaisten hinnoittelumallien ansiosta, tieto kaikista käyttöönotetuista järjestelmistä ei aina kulje IT-osastolle saakka tai ylipäätään omaa yksikköä laajemmalle. Koska on nähty vain se oma tarve.   

Syitä ja selityksiä sekasortoiselle järjestelmäympäristölle voi olla monia: fuusioista silkkaan kehnoon IT-infran hallintaan. Mutta nyt ei olla etsimässä selityksiä ja syyllisiä vaan keskitytään siihen, miksi jokaisella organisaatiolla olisi hyvä olla kattava kokonaiskuva käytössä olevista tietojärjestelmistä ja datalähteistä.

Kustannuskuri on toki aina validi peruste pitää hankinnat kontrollissa. Tietoturva on myös tärkeä näkökulma, koska on vaikea varautua uhkiin, joita ei tunnisteta. Mutta se, joka minulla on mielenpäällä, on hyötyjen maksimointi ja erityisesti tietojärjestelmien tuottaman datan jakaminen koko organisaation yhteiseen käyttöön.

Selkeän, tai ainakin mallinnetun, tietojärjestelmäekosysteemin hyödyt

Meillä Avalonilla data- ja tietojärjestelmäkartoitukset toimivat usein lähtölaukauksena kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen kehittämishankkeisiin, mutta se voi liittyä myös data- ja automaatioekosysteemin rakennushankkeeseen tai spesifisti esimerkiksi myynnin tai markkinoinnin tulosten mittaamis- ja seurantamallin kehittämiseen. Näin esimerkiksi asiakkaidemme Pölkyn ja Canonin kohdalla.

Kun järjestelmäkokonaisuus on mallinnettu, on helppo tunnistaa päällekkäisyydet, ja mahdollisesti karsia turhia ja konsolidoida lisenssejä. Eikä kyse ole aina luopumisesta, vaan yhdessä liiketoimintayksikössä jo vakiintunut tietojärjestelmä voisi tuoda valtavan helpotuksen toisellekin, ja kun osaamista on jo talossa, on perehdytys ja parhaat käytännöt helppo jakaa talon sisällä. Nämä ovat vain niitä bonuksia. Todellinen kulta on datassa.

Hyödynnetään tietoa aktiivisesti kautta organisaation

Tiedon haltuunotto, ja ensiaskeleella kaikkien datalähteiden tunnistaminen, käynnistää parhaimmillaan valtavan kehitysaallon. Kun tiedetään mitä järjestelmiä on ja mitä dataa niistä saadaan irti, voidaan alkaa laajentaa ymmärrystä siitä, mitä tuolla tiedolla voidaan saada aikaan, muissakin kuin omassa yksikössä.   

Kuten olen toitottanut ennenkin: dataa ei kannata sulkea siiloihin. Se pitää avata koko organisaation käyttöön. Eikä vain passiiviseen tulosseurantaan, vaan aktiiviseksi kehitystyökaluksi, niin tuloskehityksen ennakointiin kuin muutostrendien havaitsemiseen kuin osoittamaan kehityshankkeiden todellinen priorisointijärjestys.

Haluatko jutella lisää siitä, kuinka me Avalonilla voisimme auttaa sinua valjastamaan datasi ja tietojärjestelmäsi liiketoimintasi jatkuvan kehityksen veturiksi? Soittele!