<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://px.ads.linkedin.com/collect/?pid=1570276&amp;fmt=gif">
Skip to content
Ota yhteyttä! >

04.03.2021

Kuinka säilyttää fokus loputtomassa viestintätyössä?

Viestintätyö on tavallaan päättymätöntä: aina voi tuottaa ja hioa lisää sisältöjä, jakaa niitä useammilla alustoilla ja pitää yhteyksiä vielä laajempiin kohde- ja sidosryhmiin. Etenkin, kun ainakin toistaiseksi tiivis julkaisutahti lisää verkkonäkyvyyttä, ja hakukoneet palkitsevat laadukkaasta ja monipuolisesta sisällöstä. 

Viestinnän tekijältä odotetaan jonkinlaisia supersankarin kykyjä. Itseään brändäävän nykyihmisen onkin muodikasta tunnistaa omat ”supervoimansa”. 

Supertermit ovat kuitenkin keinotekoisia. Vaikka kuinka söisi superfoodia, harrastaisi supertreeniä, olisi supertietoinen ja superläsnäoleva, kenestäkään ei tule superihmistä, ainakaan kovin kestävää sellaista.

Strategia ohjaa käytäntöä

Jokaisen työtään tekevän ja arvostavan on hyvä kokea, että käyttää aikansa oikeisiin asioihin. Kokonaisuus täytyy hahmottaa, jos haluaa suunnata toimintansa olennaisiin tehtäviin. Organisaation strategia (visio, missio, arvot, tavoitteet) on tärkeä sisäistää, sillä sen pohjalta luodaan myös viestinnän suuntaviivat.

Joka organisaatiolla on omanlainen strategiaprosessinsa, tapa luoda ja päivittää strategiaa ja toteuttaa esimerkiksi vuosittaisia avaintavoitteita.

Strategia ohjaa organisaation operatiivista työtä, ja siksi sen jalkauttaminen koko henkilöstölle on olennaista. Myös siinä tehtävässä yritysviestintä on ratkaisevassa roolissa.

Strategian pohjalta määritellään viestinnän (ja/tai markkinoinnin) linjaukset, perustehtävät ja tavoitteet. Niihin perustuen laaditaan käytännöllinen toimintasuunnitelma ja vuosikello tavoitteiden saavuttamista ja oman työn ohjaamista varten. Mitä konkreettisia tuotoksia pitää saada aikaan, kuinka usein ja millä aikataululla, jotta mennään tavoitteita kohti ja toteutetaan juuri kyseisen organisaation viestinnän tehtäviä?

Viestinnän vuosikellon voi rakentaa vuoden kierron mukaan yksityiskohtaisesti kuukausi- ja viikkotasolle. Sitä varten on perehdyttävä organisaation ja sen eri yksiköiden toimintaan koko vuoden aikana. Kuulostaa tosi työläältä, mutta on vaivan arvoista. Samalla pääsee tutustumaan eri toiminnoissa työtään tekeviin ihmisiin ja luomaan tärkeitä suhteita yhteistyön kannalta. Ihan uudessa työssä vuosikellon suunnitteleminen voi olla aluksi vaikeaa, mutta sitä voi tehdä hiljalleen, kun työn sisältö ja työympäristö tulevat tutummaksi.

Painopisteet jakavat kuormaa

Jos organisaation strategiset tavoitteet ja niistä johdetut viestinnän tavoitteet ovat kovin maailmaasyleileviä ja kunnianhimoisia, niitä kannattaa jakaa pidemmälle aikavälille. Vuoden aikana keskitytään perustekemisen lisäksi esimerkiksi tiettyyn avaintavoitteeseen tai teemaan, ja seuraavana vuonna pureudutaan seuraavaan aiheeseen.

Tekemistä voi silti olla kohtuuttoman paljon. Varsinkin uudessa roolissa innostuu helposti liikaa, ja henkilöstölläkin on valmiiksi paljon toiveita ja tarpeita viestintään liittyen.

Priorisoi ja keskustele esimiehen tai johdon kanssa, millä tavalla tehtävät arvotetaan. Mitkä aiheet ja tavoitteet ovat kriittisiä toiminnan kannalta?

Resurssit antavat raamit

Lopulta työn raamit muodostuvat myös resurssien avulla: käytettävissä olevan ajan, oman osaamisalueen ja budjetin kautta. Oletko osa isompaa tiimiä, vai hoidatko yksin viestinnän tehtäviä?

Organisaation ainoana viestinnästä vastaavana voi tuntua siltä, että työntekijän on oltava supersankari selviytyäkseen koko viestinnän kentästä. On hallittava strateginen suunnittelu, kehittäminen ja tavoitteiden asetanta, sisällöntuotanto ja visuaalinen puoli, infografiikka ja esittelymateriaalit, valo- ja videokuvaus, kuvapankit, digitaalinen viestintä, kuten nettisivustojärjestelmän hallinta ja tekninen toteutus, hakukoneoptimointi ja -mainonta, sosiaaliset mediat ja niiden periaatteet sekä algoritmit, muut mediat, alustat ja foorumit, tulosten / vaikuttavuuden mittaaminen, analysointi ja raportointi. Usein viestintää tekevä huolehtii myös edustustehtävistä ja toiminnan esittelystä erilaisille ryhmille ja yleisöille.

Yksi ihminen ei kuitenkaan voi tehdä kaikkea, ja tekemistä täytyy peilata taas tavoitteisiin.

Mitkä toimenpiteet ovat olennaisia tavoitteiden saavuttamista ajatellen? Mitä viestinnän osa-alueita ulkoistetaan, ja millainen budjetti siihen on käytettävissä?

Arvosta työtäsi ja viesti siitä

Jos viestinnän tekijöitä ei ole organisaatiossa ollut aiemmin tai heitä ei ole johtoryhmässä, voi olla vaikeaa kuvailla johdolle tai henkilöstölle, millaista nykyaikainen viestintä on, ja mitä resursseja ja edellytyksiä se vaatii. Oma työ on hyvä tehdä näkyväksi ja esitellä suunnitelmia sekä työn tuloksia organisaation johdolle tai ainakin omalle esimiehelle. Jos henkilöstökin omaksuu viestinnän suunnitelmat, viestintätyön rajaamista on helpompi perustella.

Työn priorisoinnissa kannattaa arvioida myös työn kannattavuutta ja tuloksellisuutta, panos-tuotos-näkökulmaa. Mihin tehtäviin kannattaa panostaa? Millainen on lopputulos ja vaikuttavuus suhteessa työpanokseen?

Ei ole myöskään samantekevää, millä tavalla puhuu omasta työstään. Jos puhuu askartelusta, viestintätyön arvostus on muidenkin silmissä askartelun tasolla. Yritysviestintä on vaativaa asiantuntijatyötä, joka edellyttää monenlaisia taitoja, strategista ja analyyttista ajattelutapaa, näkemyksellisyyttä, hands on -otetta, innostuvaa mielentilaa, jatkuvaa uudistumista ja oppimista. Nykyaikainen organisaatio panostaa viestintään ja ymmärtää sen merkityksen osana strategista johtamista.

 

Ps. Käy katsomassa missä kaikessa me avalonilaiset voimme sinua auttaa, kun kaipaat helpotusta markkinointiviestintääsi tai haluat ottaa strategiastanne enemmän irti.