Liiketoimintamuotoilu ja palvelumuotoilu perustuvat molemmat ihmislähtöiseen ja osallistavaan muotoiluajatteluun. Niissä myös hyödynnetään osittain samaa keinovalikoimaa.

Olennaisin ero onkin siinä, mitä kehitetään: liiketoimintaa vai palveluita. Kehittämistyöhön hyödynnettävät menetelmät luonnollisesti valikoituvat tämän kautta.

Yhdenkään yrityksen ei siis tarvitse valita liiketoimintamuotoilun ja palvelumuotoilun väliltä, kumpaa käytetään. Molemmille on paikkansa!

Muotoiluajattelu, tai muotoilijamainen ajattelu, ratkaisujen kehittämisen pohjalla

Muotoiluajattelun keskeisin piirre on pyrkimys ymmärtää niiden ihmisten tarpeita, joille tuotteita tai palveluita kehitetään sekä niiden, jotka palvelua tuottavat. Tätä voidaan luonnehtia termeillä ihmislähtöinen, käyttäjälähtöinen tai asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintamalli.

Tyypillisimmin muotoiluprojektit käynnistyvät ongelman määrittelyllä, josta edetään siihen, että pureudutaan niiden ihmisten tarpeisiin, toiveisiin ja piileviin motivaatioihin, joita ratkaisu tulee koskettamaan. Mikäli kyse on asiakkaille tuotettavasta digitaalisesta palvelusta, perehdymme tavoiteasiakkaiden mielenmaailmaan. Mikäli kyse on yrityksen sisäisten prosessien uudistamisesta, kartoitamme työntekijöiden tarpeita ja ajatuksia. Ja niin edelleen.

Tässä tuiki tärkeässä tutkimusvaiheessa voidaan hyödyntää erilaisia menetelmiä, kuten kyselyitä, haastatteluja sekä esimerkiksi käyttäjien observointia.

Ketterää ja kokeilevaa yhteiskehittämistä

Muotoilussa korostuu myös ketterä ja kokeileva kehitysmalli. Ratkaisun ideointi ja sen muotoilu eivät ole kaksi erillistä työvaihetta, kuten kehitysprojekteissa tavallisesti. Muotoilussa vaiheet ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa, eteneminen voi olla iteratiivisesta ja sama työryhmä osallistuu molempiin vaiheisiin.

Kehitystyölle ominaista on myös se, että siihen osallistuu mahdollisimman laaja työryhmä, jossa on kattavaa ja monialaista osaamista. Ns. yhteiskehittämismallissa ideointiin ja toteutukseen halutaan mukaan mahdollisimman monipuolisia näkökulmia, jotta toteutus on vaikuttavampi ja kokonaisvaltaisempi. 

Muotoiluprosessia kuvataan usein ns. tuplatimanttimallilla, jossa ensin tarkennetaan ratkaistava ongelma ja vasta tämän jälkeen ideoidaan ja testataan ratkaisua. Tarkkaan mallinnettu prosessi toimii hyvin palvelumuotoilussa, kun ollaan kehittämässä ratkaisua konkreettiseen asiakashaasteeseen jonkin palvelun muodossa.

Liiketoimintamuotoilussa haaste, jota ollaan ratkaisemassa, tai kokonaisuus, jota ollaan uudistamassa, vaihtelee laajemmin, siksi myös kehitysprosessia voidaan varioida.  

Visualisointi ja tarinallistaminen

Visualisointi ja tarinallistaminen ovat olennaisia muotoilun keinoja ja toimivat sekä suunnittelun että viestinnän välineenä. Visualisointi on hyvinkin hyödyllinen palvelumuotoilussa esimerkiksi uuden palvelun ja siihen liittyvien prosessien kuvaamisessa, sekä liiketoimintamuotoilun puolella prosessien ja organisaatiohierarkioiden mallintamisessa.

Tarinallistaminen on kytköksissä visualisoimiseen, koska kompleksisten asioiden esittäminen selkeytyy, kun niiden kuvaamiseen käytetään hieman vaivaa ja luovuutta. Tyypillisiä muotoilukeinoja ovat mm. käyttäjäpersoonat ja -polut sekä systeemikartat.

Tarinallistamisen ja visualisoimisen voi viedä pidemmällekin. Esimerkiksi uuden liiketoimintastrategian kuvaaminen selkeytyy, kun liiketoiminnan muodostama kokonaisuus esitetään karttamaisena kokonaiskuvana, jossa eri osa-alueiden yhteneväisyydet on helppo havaita.

Tarinallistamista hyödynnetään vahvasti myös brändin rakennuksessa ja asiakaskokemuksen kehittämisessä, kun halutaan lisätä erottuvuutta ja elämyksellisyyttä. Silloin yritykselle kehitetään asiakasta puhutteleva ja helposti muistiin painuva tarina, joka konkretisoi tavoitteita ja hyötyjä asiakkaalle merkityksellisellä tavalla. 

Inhimillisyyttä, luovuutta ja joukkoälyä kehitystyöhön

Muotoilua voidaan siis soveltaa monella tavalla ja erilaisissa konteksteissa. Se on keino tuoda asiakasnäkökulma ja ihmiskeskeisyys osaksi liiketoiminnan ja palveluiden suunnittelua, mikä toisinaan tarkoittaa yrityksen sisäisen ajattelu- ja toimintamallin kokonaisvaltaista uudistamista 

Tuotteiden, käyttöliittymien ja palveluiden muotoilun lisäksi voidaan harjoittaa strategian ja tulevaisuuden muotoilua sekä hyödyntää muotoilua johtamisessa, ongelmien ratkaisemisessa ja innovoinnissa.

Muotoilun hyödyt ovat ilmeisiä, mutta laajasti vaikuttavia: palveluiden paremmasta laadusta ja käytettävyydestä operatiiviseen tehokkuuteen, liiketoiminnan tuloksellisuuteen aina vahvempaan markkina-asemaan.

Kannattaa siis kokeilla. Ole yhteydessä meihin, jos kaipaat apua ja inspiraatiota!