Tänään, perjantaina 22.11.2024, julkistettiin hallitustutkimuksen tulosraportti, jonka mukaan tulevaisuuden osaamistarpeiden kärkikolmikon muodostavat: strategia, asiakasnäkemys sekä markkinointi ja myynti.

Ehkei ole aivan sattumaa, että nämä ovat Avalonin tarjoaman keskiössä.

Tutkimuksen toteuttivat Tampereen kauppakamari ja HHJ  yhteistyössä Talentree Oy:n kanssa. Vastaajina oli yli 800 hallitusammattialista, joista kolmannes on tehnyt hallitustyötä yli 15 vuotta ja kolmanneksella on kokemusta kuudesta tai useammasta hallituksesta.

Millä taidoilla tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan?

Yli puolet hallitustutkimuksen vastaajista kokee, että hallituksissa, joissa he vaikuttavat, tullaan tulevaisuudessa erityisesti tarvitsemaan strategiaosaamista. 49 prosenttia vastaajista kokee, että myös asiakasnäkökulman kasvattamiselle on kova tarve. Kolmanneksi kriittisin osaamistarve on markkinointi- ja myyntiosaamiselle.

Hallitustyön kannalta ilmiselvien osaamisalueiden, kuten talousosaamisen sekä riskienhallinnan ja juridiikan ohella, muita olennaisia työelämän ja hallitustyön tulevaisuuden osaamistaitoja ovat: teknologiaosaaminen – erityisesi tekoäly – sekä kestävyys- ja vastuullisuusosaaminen.

Minä haluan nostaa esiin, että kaikille yllä mainituille osaamisalueille on taatusti kysyntää myös yrityksen keskijohdon sekä asiantuntijoiden keskuudessa: millä muulla tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan kuin asiakaskeskeisesti suunnitelluilla ja vastuullisilla tuotetuilla ratkaisuilla, jotka hyödyntävät uusinta teknologiaa?

Katse on aika kohdistaa tulevaan, ei menneeseen

Hallitustutkimuksen tuloksista nousi esiin muitakin kiinnostavia näkökulma, joilla näen olevan korrelaatiota jokapäiväisen toiminnan johtamiseen. Yksi niistä liittyy ajankäyttöön.

Tällä hetkellä hallituskokouksissa käytetään keskimäärin 39 prosenttia ajasta tulevaisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Vastaajien mielestä tähän tulisi kuitenkin käyttää 57 prosenttia ajasta, jotta yrityksen kyky menestyä olisi varmemmalla pohjalla.

Tunnin mittaisessa kokouksesta kyse on vain 11:sta lisäminuuttista, jotka nekin voivat olla merkittäviä. Mutta jos tarkastellaan koko päivän mittaista kokousta, tulevavaisuus olisi tapetilla peräti 4 tuntia ja 25 minuuttia. Siinä ajassa uskoisi syntyvän syvää analyysia ja merkittäviä päätöksiä.

Omasta mielestäni tavoitteena pitäisi olla, että kokouksissa 25 prosenttia saisi mennä menneen käsittelyyn ja 75 prosenttia tulevaan. Tämä toki edellyttää, että ennakkomateriaali on laadukas ja kaikki ovat sen käyneet läpi. Muuten se ei onnistu.

Uskon vahvasti, että myös yrityksen arjessa pitäisi ottaa vahvempi fokus tulevaan. Toiminnan kehittäminen hyötyisi valtavasti siitä, että johtoryhmässä sekä eri toiminnoissa ja tiimeissä käytettäisiin yli puolet ajasta toiminnan uudistamiseen.

Enkä suinkaan halua vähätellä sitä, merkitystä mikä jo saavutettujen tulosten analysoinnilla on! Niiden tulee toimia ponnahduslautana kehitykselle sen sijaan, että niitä jäädään märehtimään tai liikaa murehtimaan.

Strategian päivittämisen suhde menestymiseen

Hallitustutkimuksessa käsiteltiin myös strategian päivittämisen frekvenssiä ja tämän suhdetta yrityksen menestymiskykyyn. Vain 11 prosenttia vastaajista kertoo, että strategiaa päivitetään 4–6 vuoden välein ja 32 prosenttia 2–3 vuoden välein. Suurin osa vastaajista, 37 %, päivittää strategiaa vuosittain ja 20 prosenttia päivittää sitä "jatkuvasti, tarpeen mukaan".

Tilanne on muuttunut merkittävästi parissa kymmenessä vuodessa ja erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Arvioitaessa yrityksen kykyä menestyä suhteessa strategian päivittämissykliin, lähes puolet vastaajista koki, että vuosittainen strategiapäivitys on avain paikallaan. Itse kuulun myös tähän koulukuntaan. Mitä nopeammin markkinatilanne muuttuu – ja tämä on toki alasidonnaista – sitä tärkeämpää on tarkastella ja tarvittaessa muuttaa strategista suuntaa ketterästi.

Periaatteessa en usko, että suuria suunnanmuutoksia kannattaa – tai on ylipäätään mahdollista – tehdä useita kertoja vuodessa ilman, että tilanteesta tulee organisaatiolle melko kaoottinen. Mutta tämäkin on tietenkin riippuvainen kilpailutilanteesta ja sen yllättävistä muutoksista sekä organisaation kyvystä sopeutua muutoksiin.

Muutosten kanssa on opittava elämään ja mikä tärkeintä, muutetut strategia on kyettävä myös jalkauttamaan tehokkaasti. Vain 52 % kyselyn vastaajista kokee, että tämä toteutuu tällä hetkellä hyvin.

Mikäli kaipailet apua strategian jalkauttamiseen tai esimerkiksi asiakaskeskeisyyden kasvattamiseen, me osaamme auttaa. Olehan yhteydessä!