Muotoilusta on moneksi. Kyseessä ei ole vain kiva lisämauste, jonka avulla tuote- ja palvelukehitys muutetaan asiakaslähtöiseksi, vaan kokonaisvaltainen ajattelu- ja toimintamalli, jota kannattaa hyödyntää sekä asiakaskokemuksen kehittämisessä että liiketoiminnan johtamisessa.

Palvelumuotoilun ideologia tarjoaa yritysjohdolle uudenlaista näkökulmaa strategiatyöskentelyyn ja fiksuja keinoja sopeuttaa liiketoimintaa näinä muutosalttiina aikoina.

Markkinoiden epävakauden kasvaessa muotoilu tarjoaa uudenlaisen työkalun johtamiseen

Liiketoiminnan johtaminen on haastavaa hyvinäkin aikoina. Eikä sellaista kuin ”suotuisa markkinatilanne” taida olla enää kenenkään haavekuvissa. Toki, jos sellainen kohdalle osuu, täytyy tilaisuus hyödyntää ja nopeasti. Mitä todennäköisemmin yritysjohdon on kuitenkin varauduttava epävakauteen ja yllättäviin muutoksiin.

Vaikka taantuma ja korkea inflaatio hankaloittavat liiketoiminnan johtamista ja tuloksentekokykyä, on yrityksillä myös valtavat paineet kehittää toimintaansa, tuotteitaan ja palveluitaan vastatakseen markkinoiden ja kuluttajien vaatimuksiin.

Mikäli heikentyneisiin tulosnäkymiin reagoidaan lyhyen aikavälin säästötoimenpiteillä ja jäädyttämällä kaikki kilpailukykyä edistävät kehityshankkeet, on todennäköistä, ettei pidemmän aikavälin strategisia tavoitteita saavuteta.

Fiksumpaa on siis miettiä uudenlaisia lähestymismalleja, kuten palvelumuotoiluun perustuvaa ajattelu- ja liiketoiminnan kehitysmallia. Kun yritys panostaa innovointikyvykkyyteensä kasvattamiseen, toiminnan joustavuus ja organisaation muutosvalmius kasvavat. Tällöin on helpompi reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja parantaa suorituskykyä.

On aika nostaa muotoilu toimitusjohtajan asialistalle

Strategiatyön, talousasioiden sekä organisaation kyvykkyyksien kasvattamisen rinnalle nousee nyt muotoilu. Kyse ei kuitenkaan ole kompetenssista, joka toimitusjohtajan on hankittava omaan osaamispalettiinsa, vaan toiminta- ja ajattelumallista, jota kannattaa ryhtyä kokeilemaan. Muotoiluun liittyy monipuolinen keinovalikoima, josta on apua toimitusjohtajan jo olemassa olevien vastuualueiden hoitamisessa.

Liiketoiminnalta edellytetään tänä päivänä asiakaslähtöisyyttä, ketteryyttä ja joustavuutta. Nämä tavoitteet löytyvät myös palvelumuotoilun ytimessä. Kun palvelumuotoilua käytettään palvelun, tuotteen tai kokemuksen kehittämiseen on keskeistä kartoittaa ensin asiakkaan tarpeet ja toiveet, kehittää sitten prototyyppejä ja päätyä lopulta ratkaisuun, joka on ketterästi muokattavissa alati kehittyviin asiakastarpeisiin. Juuri asiakastarvelähtöisyys ja muuntautumiskyvykkyys ovat pitkäaikaisen menestyksen edellytyksiä, olipa kyse tuotteista, palveluista tai liiketoiminnasta.

Muotoiluajattelu on levinnyt palvelumuotoilusta liiketoimintamuotoiluun ja muotoilujohtamiseen, joissa erilaisia design-menetelmiä hyödynnetään juuri liiketoiminnan johtamiseen, organisaation ja prosessien uudelleen muotoiluun sekä kulttuurin kehittämiseen.

Hyödynnä muotoilua kustannusleikkauksiin, skenaariosuunnitteluun ja riskienhallintaan sekä vastuullisuuden ja tehokkuuden kasvattamiseen

 Tämän blogin inspiraationa toiminut McKinseyn artikkeli ”Designing out of difficult times” käsittelee erilaisia keinoja, joilla toimitusjohtaja voi hyödyntää muotoiluajattelua silloin kun myynti- ja tuottoennusteet alkavat näyttää epävarmoilta:

• Sen sijaan, että kaikki kehityshankkeet jäädytetään, McKinsey neuvoo valitsemaan muotoiluosaston laatiman liiketoiminnan vaikutusarvion pohjalta projektin tai pari, joissa kehitystä jatketaan, käyttäjätutkimuksen tulosten perusteella tietenkin.

• Keskeytetyistä hankkeista säästetyt rahat voi myös kohdentaa asiakaskeskeiseen digimarkkinointiin. Tämä on perinteiseen mainontaan verrattuna varsin edullinen ja korkeatuottoinen kysynnänluontikeino, joka tarjoaa myös mahdollisuuden oppia lisää asiakaskäyttäytymisestä.
  
  
• Jos taas herää tarve mukauttaa strategiaa, voi perinteinen skenaariosuunnittelu olla turhan analyyttistä ja kapeakatseista. Laajempaa näkökulmaa, tuoreita ideoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia voi löytyä käyttäjätutkimusten pohjalta. 
• Mahdollisten toimitusketjun häiriöiden varalta McKinsey neuvoo muotoilemaan tuotteet uudelleen – käyttäjätarpeet edellä – ja samalla korvaten vaikeasti hankittavat osat luotettavilla vaihtoehdoilla.
  
  
• Kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin voi vastata hyödyntämällä ns. skinny design -trendiä, eli karsittua tuote- ja pakkaussuunnittelua. Mitä kevyempi tuote ja pienempi pakkaus, sitä merkittävämmät päästö- ja kulusäästöt saavutetaan.
  
  
• Lopuksi McKinsey vinkkaa, että muotoilu auttaa myös yrityksen sisäisen tuottavuuden virtaviivaistamisessa. Prosessit kannattaa uudistaa muotoilumallilla: ensin kartoitetaan työntekijöiden tarpeet, sitten työstetään toimiva ratkaisu ketterästi kokeilemalla ja henkilöstöä osallistavalla toimintamallilla. Motivaatio ja sitoutuneisuus kasvavat tehokkuuden ohella.
  
  

Muotoiluajattelulla kohti luovaa ongelmanratkaisua

Johdon tavoitteena on kehittää liiketoiminnasta, organisaatiosta ja yrityskulttuurista tulevaisuuden kestävää. Ja kestävän kilpailukyvyn varmistaminen hyötyy luovasta muotoiluajattelusta, jossa keskeistä on uteliaisuus, mielikuvituksellisuus, kokeiluhalukkuus sekä vahva usko yhteistyön voimaan.

Kaikilta toimitusjohtajilta ei välttämättä löydy yllä mainittuja piirteitä omasta takaa, mutta osaamista ja ymmärrystä voi helposti kasvattaa esimerkiksi ottamalla muotoilujohtajan työparikseen.

Jos muotoilujohtajaa ei löydy talon sisältä, voi kääntyä myös muotoilutoimiston puoleen saadakseen luovuuden voiman valjastettua liiketoimintahaasteiden ratkaisuun ja organisaatiokehitykseen.

Soittele tänne, jos haluat jutella artikkelin sisällöstä ja muotoilun hyödyntämisestä oman yrityksesi toiminnan kehittämiseen.

Inspiraationa blogille on toiminut mm.
McKinsey’n vuoden 2022 artikkeli ”Designing out of difficult times” sekä
Tim Browinin artikkeli “Why is Design a CEO matter?” vuodelta 2017